Rukous

Kun alttaripöytä on yhdessä rakennettu ja kuulumiset vaihdettu, niin aloitetaan tämä pyhäkoulu laulamalla
Lasten Virsi 107: Rukous on silta ….

Laitetaan kaikki kädet ristiin samalla tavalla ja hiljennytään rukoukseen. Kun me rukoilemme, niin me puhumme Jumalalle ja kun kädet ovat ristissä, niin silloin nekin ovat hiljaa ja rukoilevat.
”Rakas Jeesus, taivaastasi katso puoleheni.
Ole mulle armias, tule turvakseni.
Anna, Jeesus, rakastaa sinua mun aina,
tahtoasi noudattaa, sanas mieleen paina. Aamen.”

Kun pidämme jostakin ihmisestä, niin haluamme olla paljon hänen kanssaan. Haluamme jutella hänelle omista asioistamme ja haluamme kuulla, mitä hänelle kuuluu. Emme kuitenkaan voi aina olla ystävämme lähellä, mutta jumala on aina meidän kanssamme, missä tahansa olemmekin.
Voimme puhua Jumalalle. Kun me puhumme Jumalalle, silloin me rukoillemme. Me voimme rukoilla Jumalaa pyhäkoulussa, mutta me voimme rukoilla myös silloinkin, kun olemme yksin, ulkona, leikeissä, kadulla kävellessä tai kotona.

Täydennä puuttuvat kirjaimet, niin saat selville tämän päivän raamatun kohdan kehotuksen (1.Tess.5:17):

R ___ ___ ____ ____ ____K ___ ____ _____ ____K ____ ____ ____ ____ ____ T ____ ____

Kertomus Jaskasta:
” Jaska oli pieni poika, jolle kaikki oppiminen tuotti suunnattomia vaikeuksia. Yrittipä hän mitä tahansa, hän miltei aina epäonnistui. Eräs vaikea asia Jaskalle oli oppia rukoilemaan.
Äiti oli yrittänyt häntä opettaa, mutta rukoilemisesta ei tahtonut tulla mitään. Jaska kyllä aloitti aina määrätietoisesti: ´Rakas Jeesus, minä olen Jaska.´ Mutta sen pitemmälle hän ei päässyt. Hän yritti useita kertoja, jopa vuosien ajan, mutta sanoja ei löytynyt.
Jaska ei kuitenkaan masentunut, vaan rukoili lannistumatta joka ilta ennen nukkumaanmenoa, mutta ei päässyt pitemmälle kuin aikaisemminkaan.
Jaskasta tuli iso poika ja iso ihminen ja viimein hän oli jo vanha. Edelleenkin hän yritti joka ilta rukoilla.
Sitten Jaska makasi kuolinvuoteellaan. Hän tiesi, ettei hänellä ole elämää paljon jäljellä. Hän yritti vielä viimeisen kerran rukoilla, mutta hän sai sanotuksi vain: ´Rakas Jeesus, minä olen Jaska.´ Silloin Jaskasta tuntui kuin joku olisi vastannut hänelle: ´Rakas Jaska, minä olen Jeesus.´ Rakas, Jeesus, minä olen Jaska.

Rukoileminen saattaa joskus tuntua meistäkin hankalalta. On iltoja, jolloin emme jaksaisi rukoilla. Mutta ei rukoilemisessa tarvitsekaan keksiä mitään vaikeita lauseita ja hienoja sanoja. Jumala kuulee meidän ajatuksemmekin. Nekin ovat jo rukouksia. Kun me ajattelemme meille jotain tärkeää läheistä ihmistä, mietimme, miten hänellä menee ja kunpa hänellä olisi hyvä olla, tai kun meillä on ikävä toista ihmistä, niin tämä on jo rukousta tuon ihmisen puolesta.

On hyvä tietää, että kun emme itse jaksa emmekä osaa rukoilla, niin Jeesus rukoilee puolestamme.

Jumala ymmärtää sen, mitä me haluaisimme sanoa, vaikka aina itse emme sitä ymmärrä. Pääasia on, ettemme lannistu, vaan että jaksamme yrittää. Ja vaikka aina emme jaksaisikaan, Jumala ymmärtää senkin, sillä hän rakastaa meitä ihan jokaista, juuri sellaisina kuin olemme. Siitä kannattaisi kiittää häntä, vai mitä.

Keskustellaan lasten kanssa rukoilemisesta:
- Kenen te olette nähneet rukoilevan?
- Missä olitte silloin?
- Kuka teistä on rukoillut? - Millainen on teidän iltarukouksenne? jne.

Askartelu:
Leikkaa lehdistä ja mainoksista erilaisia pieniä kuvia, leikkaa ne irti ja liimaa A5:n kokoiselle paperiarkille aina yksi kuva kullekin arkille.
Kirjoita kuvan viereen kuvasta mieleen johtuva rukouksesi. Valmista useampi sivu ja kokoa ne yhdeksi lehtiseksi – omaksi rukouskirjaksesi. Valmista kaunis kansi rukouskirjaasi.

Lauletaan laulu Lasten Virrestä 129:
Lintu pieni lintuseni …

Siunaus lopuksi ( 1.Tess.5:23) ” Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa.”

Lataa aiheeseen liittyvää pyhäkoulumateriaalia