
kesä-heinäkuun pyhäkoulu
Pidämme pyhäkoulun luonnossa
Tämän pyhäkoulun voitte pitää ulkona, jos on kaunis ilma. Etsikää luonnosta teille sopiva paikka. Pyhäkoulun hartaus toteutetaan liturgisena, siten, että ryhmä jaetaan kahteen osaan, jolloin Psalmi 65 luetaan vuorolukuna.
Hartauden aluksi lauletaan virrestä ”Ystävä sä lapsien” säkeistöt 1-2.
Psalmi 65: Kiitos Jumalalle hänen hyvistä lahjoistaan:
I. Sinua, Jumala, me ylistämme Siionissa! Me täytämme lupaukset, jotka annoimme sinulle.
II. Sillä sinä kuulet rukouksen. Sinun luoksesi kaikki tulevat.
I. Syntimme ovat meille liian raskaat, mutta sinä annat ne anteeksi.
II. Autuas se, jonka sinä valitset! Hän saa tulla luoksesi ja asua pyhäkössäsi. Ravitse meidät huoneesi antimilla, temppelisi pyhyydellä!
I. Mahtavilla teoilla sinä, Jumalamme, vastaat meille, sinä siunaat ja autat meitä. Sinuun luottavat kaikki maan ääret ja kaukaiset meren rannat.
II. Sinä pystytit vuoret voimallasi, sinun on valta ja väkevyys.
I. Sinä tyynnytit meren pauhun, aaltojen kuohun ja kansojen kohinan.
II. Maan äärissä ihmiset pelästyvät nähdessään sinun tunnustekosi. Sinä saat idän ja lännen maat kohottamaan riemuhuudon.
I. Sinä pidät huolta maasta ja annat sille sadetta, sinä teet sen hedelmälliseksi. Jumala, sinun virtasi on vettä täynnä. Sinä kasvatat sadon ihmisille, pidät maasta huolen.
II. Sinä kastelet vaot, tasoitat kynnetyn pellon, pehmität sen sateilla ja siunaat maan kasvun.
I. Sinä seppelöit vuoden hyvyydelläsi. Missä vaunusi kulkevat, siellä maa tiukkuu runsautta.
II. Autio aro viheriöi, kukkulat verhoutuvat juhlapukuun.
I. ja II. Niityt ovat lammaslaumojen peitossa, laaksot lainehtivat viljaa. Koko maa riemuitsee ja laulaa.
Lauletaan virrestä ”Ystävä sä lapsien” viimeinen säkeistö.
Hartauden jälkeen lähdetään pienelle tutkimusmatkalle luontoon. Lapsille annetaan tehtäväksi katsella kaikkia kukkia, joita näkee ympärillään sekä etsiä itselleen mieluisan pinehkön kiven. Kun kaikki ovat löytäneet itselleen kiven, kokoonnutaan yhteen ja katsellaan yhdessä jokaisen lapsen kiveä. Kukin vuorollaan näyttää oman kivensä ja tutkitaan, millainen se on: Onko se sileä vai rosoinen, valkoinen vai harmaa. Miltä se tuntuu poskea vasten. Onko se kylmä vai lämmin.
Kun katselemme kiviä, niin voimme nähdä, että jokainen kivi on erilainen. Ei ole yhtään samanlaista kiveä. Samoin me ihmiset olemme kaikki erilaisia, eri näköisiä. Jumala on luonut meidät juuri sellaisiksi kuin olemme. Joillakin on tumma tukka, joillakin vaalea tukka. Ne ovat kauniit molemmat. Joillakin on taas ruskeat silmät ja joillakin siniset. Ne ovat molemmat hyviä. Vaikka me olemme erilaisia, Jumala olemme kaikki yhtä tärkeitä ja hän hyväksyy meidät juuri sellaisina kuin olemme. Saamme iloita ja kiittää siitä mitä meillä on.
Rukous: Kiitos Taivaan Isä, että olet luonut meidät sellaisiksi kuin olemme. Aamen.
Kerätään kaikkien kivet samaan paikkaan siten, että ne koskettavat toisia. Niistä voisi kokeilla muodostaa vaikkapa jonkinlaista patsasta. Ennen kivien paikoilleen asettelua ne voisi maalata mm. askartelumaaleilla tai peittävillä sormiväreillä.
Toinen tehtävä oli katsella luonnossa kukkia ja puita ja sieniä. Katsotaan, löytyvätkö tutut kasvit myös ruudukosta. Ne ovat vinossa, vaakasuorassa tai pystysuorassa.
1. Myrkyllinen sieni (kärpässieni)
2. Lumivalkoinen kukka (lilja)
3. Sama kuin honka (mänty)
4. Valkoinen, hyväntuoksuinen kukka (kielo)
5. Valkoinen, tähtimäinen kukka ( valkovuokko)
6. Kaunis, mutta pistävä kukka (ruusu)
7. Kukka, jota käytetään työn nimenä (orvokki)
8. Yleinen havupuu Suomessa (kuusi)
9. Käytetään vihtoihin (koivu)
10. Kantaa oksillaan punaposkisia hedelmiä (omenapuu)
Kuunnellaan vielä lintujen laulua ja lauletaan laulu: ”Lintu pieni lintuseni, lennä kauas Afrikkaan (Aasiaan, Tansaniaan, Keniaan, Ruotsiin, Hollantiin… lapset voivat itse keksiä, minne lentävät) Kerro meiltä terveisiä, kerro että täällä rukoillaan ja uskotaan Jumalaan.”
Laulun aikana on aina kaksi lasta lintuina, joilla on kaulassa kirjelappu, jossa on nauha. He ”lentelevät” yhden säkeistön ajan, valitsevat uudet ”linnut” laittamalla terveiset jonkun toisen lapsen kaulaan. Nämä lähtevät taas lentelemään ja viemään terveiset uuteen maahan.
Kokeilepa etsiä viivoja seuraten, kuka lapsista löytää punaisen kukkasen.
Otetaan vielä lopuksi toisia kädestä kiinni ja sanotaan yhteen ääneen Isä meidän –rukous.
Aurinkoista kesää teille kaikille, toivoo Aili.