TURVAKYSYMYS RATKAISTAVA

Keijo Rainerman saarna konfirmaatiomessussa 8.8.2010 Kankaanpää kirkossa, 
Evankeliumi Luukas 19: 41 – 48

Jeesus itkee Jerusalemin kohtaloa

41 Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden 42 ja sanoi: "Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty. 43 Vielä tulet näkemään ajan, jolloin viholliset rakentavat ympärillesi vallin, saartavat sinut ja käyvät kimppuusi joka puolelta. 44 He murskaavat maan tasalle sinut ja sinun asukkaasi. Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et tajunnut etsikkoaikaasi." 45 Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa ulos niitä, jotka siellä kävivät kauppaa. 46 Hän sanoi heille: "On kirjoitettu: 'Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.' Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." 47 Hän opetti sitten joka päivä temppelissä. Ylipapit, lainopettajat ja muut kansan johtomiehet miettivät, miten raivaisivat hänet pois tieltä. 48 He eivät kuitenkaan keksineet, mitä tehdä, sillä koko kansa oli jatkuvasti Jeesuksen ympärillä kuuntelemassa häntä.

 

ETSIKKOAIKANA RATKAISTAAN TURVAKYSYMYS

Kyyneleet

Eräs lehti kirjoitti etusivullaan: ”pelastusasiat kunnossa vain joka kolmannella.”  Kysymys oli kiinteistöistä.  Kuinka lienevät pelastusasiat meidän kohdallamme?  Kankaanpäässä?  Ja nyt en tarkoita kiinteistöjä, vaan sielujamme.  Jerusalemin ihmisillä ne eivät olleet ja siksi Jeesus itki.

Tapahtumapaikalla Öljymäen rinteessä vastapäätä Jerusalemia on nykyisin kirkko, jonka nimi on Dominus flevit, Herra itki.  Kappelin penkkiin istuvan silmien eteen avautuu alttarin paikalla ikkuna ja siitä näkymän Jerusalemin kaupunkiin.

Jeesus jätti maan päälle kaksi asiaa, jotka olivat osa häntä itseään: kyyneleensä ja verensä.  Verellään hän sovitti meidät.  Hän maksoi kuolemallaan syntivelkamme.  Kaikki synnit on Jumala antanut anteeksi.  Tosin tätä ihminen ei ymmärrä eikä tarvitse niin kauan, kuin hän tuntee itsensä hyväksi ihmiseksi.  (Vastoin yleistä väitettä, kirkkoon ei tavallisesti tule sellaisia, jotka pitävät itseään hyvinä ihmisinä ja muita parempina.  Miksi he tulisivat?  Jumalan sanan ja ehtoollisen äärelle tulevat syntiset ja he myös tuntevat olevansa sellaisia.)  Tämä on syy Jeesuksen kyyneliin.  Pahuuden tähden ketään ei hylätä, sillä synnit on sovitettu.  Mutta katumattomuus, mielen kovuus ja epäusko estävät turvautumasta Jeesuksen sovitustyöhön.

Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Rooman legioona hävitti Jerusalemin.

Kankaanpääkin on kyynelten kaupunki, eikä kyyneleet ole vain kappelissa ja hautausmaalla.  Leirin viimeisenä iltana lauloin Emilian ja Jessen kanssa: ”Jos kyynel tulee silmäkulmaan eron hetkellä, niin muistetaan ett ollaan vaan, me telttaretkellä.  Ja elämässä aina täytyy valmis olla niin, pois muuttamaan, ei voida jäädä kylään, kaupunkiin.”   Näille eroille ja kyynelille emme mitään voi.

Mutta myös synti aiheuttaa kyyneleet.  Synti erottaa Jumalasta ja lähimmäisistä.  Siksi syntiä on aina itkettävä.  Vaikka synnintekijä kovuuttaan ja katumattomuuttaan ei itse itke, joku itkee hänen syntinsä vuoksi.  Kun olen kuunnellut kaksi viikkoa teitä nuoria, olen otettu siitä, kuinka paljon pahaa mieltä, surua ja kyyneleitä on nuoreen elämäänne ehtinyt jo mahtua.

Missä turvasi on

Turvakysymys on se iso juttu! 

Perusturva, sosiaaliturva, työttömyysturva, rauhanturva, paloturva, vakuutusturva… Voit jatkaa.  Turvaa ihminen tarvitsee ja tuhat turvaa on tarjolla.  Silti turvarakenteet pettävät!

Meidätkin Jumala tarkoitti antamaan jollekin turvaa.  Mutta mitä olemme antaneet?  Turvan sijasta olemme antaneet pettymystä, pelkoa ja katkeruutta ja silti voimme vielä pitää itseämme hyvinä ihmisinä ja syytellä muita.  Se on sokeutta ja katumattomuutta.  Kotien ja sydänten sisällä on turvattomuutta ja kyyneleitä.  Onneksi muutos voi tapahtua!

Etsikkoaika

”Jeesus näki kaupungin.”  Ihmiset kiiruhtivat kouluun, työhön ja päivähoitoon ja sitten takaisin kotiin, kauppoihin, harkkoihin, sohvalle, ruohonleikkuuseen, mökille, pesismatsiin.  Tämän me näemme.  Mutta Jeesus näki enemmän.  Hän näki, kuinka nämä nuoret ja vanhat, pienet ja suuret, hiljaiset ja äänekkäät, kaipaavatkaan turvaa.

”Jeesus tuli lähemmäksi.”  Sitä on etsikkoaika!  Jeesus tuli lähemmäksi.  Sitä oli leirimme Hakoniemessä.  Jeesus tuli lähemmäksi.  Se on tapahtunut nuorenne rippikoulun kautta teille vanhemmille ja sisaruksille.  Se tapahtuu nyt täällä kirkossa ja ehtoollispöydässä.  Jeesus tulee lähemmäksi.  Sitä on etsikkoaika.

Etsikkoaikana ratkaistaan turvakysymys.  Turva tätä aikaa ja iäisyyttä varten.

Sopimusehdot eivät ole muuttuneet

Tavan takaa tuo posti paperin milloin pankista, luottokorttifirmasta, puhelinoperaattorilta.  Kirjeessä lukee: Sopimusehdot ovat muuttuneet.  Kyllästyttää alkaa taas lukea, mitä pitäisi tehdä.

Jeesus meni temppeliin.  Siellä oli kaupan niin tavarat kuin periaatteet.  Mutta muutetut totuudet eivät auttaneet ihmisiä tosi paikan tullen.  Siksi Jeesus alkoi opettaa ja jatkoi sitä joka päivä.  Palattiin Raamattuun.

Minulla on teille tänään hyviä uutisia.  Odotuksemme, toiveemme, unelmamme murtuvat kuin Jerusalemin muurit.  Mutta Jumalan ja hänen kirkkonsa – jota Jeesus sanoo rukoushuoneeksi – sopimusehdot eivät ole muuttuneet.  Ne pysyvät.  Sopimus on voimassa.  Muutos voi tapahtua.  Menneet saa uskoa anteeksi.  Uusi saa alkaa. 

Tarjolla on turva ajassa ja ikuisuudessa!  Turviin vaan!