TERVETULOA JEESUKSEN TIIMIIN saarnasi Keijo Rainerma 6.11.2011 Kankaanpään kirkossa

Saarna 21. sunnuntaina helluntaista

Kankaanpään kirkossa

Evankeliumi: Luukas 10:1 – 12

Pyhäpäivän aihe: Jeesuksen lähettiläät

 

TERVETULOA JEESUKSEN TIIMIIN

 

Ensimmäinen lukuvuosi - muutos

 

Jeesuksen julkinen toiminta oli lukioajan mittainen, kolme vuotta.  Ensimmäisenä lukuvuonna Jeesuksen matkassa oli 12 opetuslasta.  Ei mitään valioporukkaa, A-ryhmää.  Mutta osasivat kalastaa ja kolmea kieltä, arameaa, hepreaa ja kreikkaa.  Arameaa puhuttiin kotona ja duunissa, hepreaa synagoogassa ja kreikkaa Zephoriksen kesäteatterissa (jossa oli muuten 5000 istumapaikkaa).

 

Jeesuksen seurassa ei voi olla edes yhtä vuotta muuttumatta.  Jeesus ikään kuin valloittaa sydämen hallintakeskuksen, tai kääntää aivomme toisin päin.  Suuren kuvanveistäjän tavoin hän alkaa taltata Simonista pois sellaista, mikä ei sovi kristitylle, jotta Pietari tulisi enemmän näkyviin.  Ensin Jeesus puhui ja teki ja he kuuntelivat ja katsoivat.  Tästä aloitetaan nytkin.  Me voimme olla vaikkapa sen yhden vuoden Jeesuksen seurassa.  Sitä vuotta sanotaan kirkkovuodeksi.  Se alkaa adventista kolmen viikon päästä ja päättyy tuomiosunnuntaihin.  Joka sunnuntai seurakunta kokoontuu kuulemaan ja katsomaan, mitä Jeesus sanoi ja teki.  Lähde mukaan, ellet pelkää muutoksia.

 

Toinen lukuvuosi – tehtävä

 

Jeesus lähetti ne 12 myös käytännön harjoituksiin. (Luuk 9:1 – 6)  Meni hyvin, sillä mukaan saatiin ainakin 70 uutta tyyppiä.  Toisena lukuvuonna Jeesuksen isos-, alfa- ja todistajakurssilla oli siten jatkokurssilaisten lisäksi 70 uutta Jeesus –fania. (Oletko pannut merkille, että jos joku on innostunut popparista tai urheilusta, häntä sanotaan faniksi, mutta jos joku on innostunut Jeesuksesta, sanotaan häntä fanaatikoksi?)  Nämä 70 Jeesus tänään evankeliumin mukaan lähettää kenttäharjoituksiin. 

 

Ehkä mietit, miksi juuri 70?  Lukuun sisältynee ainakin kaksi opetusta.  Määrä on sama kuin oli niitä Jaakobin suvun israelilaisia, jotka muuttivat Egyptiin 3700 vuotta sitten.  (5 Moos 10:22) Kun he 400 vuotta myöhemmin lähtivät Egyptistä kohti luvattua maata, heitä oli suuri kansa.  Tämä on Jeesuksen menetelmä: moninkertaistuminen.  Hän ei tarkoittanut, että vain papit pelaavat evankeliumin kentällä ja sadat katselevat.  Ei, vaan Jeesus lähettää jokaisen seuraajansa myös todistajakseen.  Jos tänään 200 kertoo evankeliumin yhdelle ja ensi kuussa nuo 400 taas kertovat kukin yhdelle, on jokainen suomalainen 15 kuukauden kuluttua kuullut evankeliumin henkilökohtaisesti joltakin.  Nooan pojista polveutuvia kansoja oli Raamatun mukaan 70. (1 Moos 10) Siis evankeliumi kuuluu kaikille kansoille.     

 

Jeesus antaa myös kuvauksen siitä, mitä hänen todistajiensa tulee sanoa ja tehdä ja mitä he tulevat kokemaan.

 

 

Satoa on paljon.  Viime perjantaina heidän määränsä ylitti seitsemän miljardia.  Jokainen heistä tai meistä on täällä vain vähän aikaa,  Mutta he kaikki ovat suunnattoman arvokkaita, koska he ovat Jumalan viljaa.  Se tarkoittaa, että he kuuluvat Jumalalle.  On rukoiltava Jumalaa, että hän lähettää väkeä sadon eli elonkorjuuseen.  Jokainen, joka alkaa tällaista rukoilla, kysyy myös pian, mitä minä voisin tehdä.  Tarvitaan niitä lähettiläitä, jotka edustavat lähettäjäänsä, menevät ja kertovat: Sinä kuulut Jumalalle.  Kaikille orjuuttajille ja ihmislasten rikkojille he sanovat: Päästä minun kansani!  Tämä on message, sanoma.  

 

Onneksi ei ole vielä kadonnut maailmasta parempien aikojen toivo.  Vaikka ihmiset eivät osaa sanoa, mitä he oikein toivovat, Herramme sanoo sen.  Kertokaa heille, että ”Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle”.  Jokaisen, olkoon minkä maan ja valtakunnan kansalainen tahansa, on saatava kuulla, että voit olla myös Jumalan valtakunnan kansalainen.  Elämme kummallista vaihetta.  Ensimmäistä kertaa historian aikana kokonaiset valtiot uhkaavat ajautua konkurssiin.  Toki tiedämme, että olimme sitten kreikkalaisia tai suomalaisia, elämämme eräässä mielessä ajautuu joka tapauksessa konkurssiin.  Rikkain ei todellakaan ole se, jolla on eniten leluja kuollessaan.  Rikkain on se, joka saa lähteä tästä elämästä Jumalan valtakunnan kansalaisena.  Koska tämä on se juttu, niin Jeesus toistaa sen 12 jakeen evankeliumissa kaksi kertaa.  Vaikka ihmiset torjuisivat sanoman, halveksien hymyilisivät teille, pilkkaisivat tai jopa vainoaisivat, sanokaa kuitenkin:  Emme pyydä, vaadi tai odota teiltä mitään, emme edes kaupunkinne pölyä, mutta tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle.

 

Sanankuulija! Sait elämän lahjaksi Jumalalta, ainutlaatuisen ja ainoan.  Mitä ajattelit tehdä sillä?  Kolme vuotta sitten palvelin lähetystyöjärjestössä.  Sain tavata lähetyskurssille pyrkivät.  Halusin sanoa sen, minkä nuo nuoret aikuiset tiesivätkin.  Lähetystyöntekijöillä on pieni palkka, mutta suuret haasteet.  Erään hyvässä asemassa olevan perheenisän vastaus jäi mieleeni.  ”Meillä on nyt suuri palkka, mutta pieni työ, haluamme, että meillä on suuri työ, olkoonkin palkka pieni.”  Et ole itsesi oma, etkä tarkoitettu elämään itsellesi.  Elämän tarkoitus ja onni ei todellakaan löydy rahan ja nautinnon maksimoinnista.  Kuulut Jumalalle ja elät hänelle, kun annat koko elämäsi Jeesukselle ja sanot hänelle: tässä olen.  Saat olla mukana omaa itseäsi ja elämääsi suuremmassa: Jumalan valtakunnan lähettiläänä.

 

Kolmas lukuvuosi - työnkuva

 

Lähettiläs edustaa lähettäjäänsä.  Usein jo ihmisen puheesta kuulee, kenen lähettiläs hän on.  ”Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, laukkua ja jalkineita.”  Tyhjät kädet ovat vapaat auttamaan lähimmäistä ja niukat varusteet estävät kiinnittämästä sydäntä tavaraan.  Ihmisiä rakastetaan ja tavaraa käytetään, eikä päinvastoin.  Suuret tavaratemppelit ja välkkyvät mainosvalot huijaavat ihmiset uskomaan, että elämän tarkoitus on koota, omistaa ja kuluttaa.  Maailma kloonaa lapsensa muotivaatteidensa telineiksi vailla omaa minuutta, hyvää oloa, sisältöä ja tarkoitusta.  Sitten he yrittävät toteuttaa minuuttaan edes tietämättä keitä ja mitä varten oikein ovat.  Raha ei todellakaan ole se juttu.  Laukku merkitsee, että kokoaminen ei ole se juttu.  Jalkineet merkitsee sitä, että liikkeellä, matkalla olo on osamme, sandaalit riittävät.

 

”Älkää matkan varrella pysähtykö tervehtimään ketään” ei tarkoita epäkohteliasta käytöstä ja puhumatonta umpimielisyyttä, vaan viittaa sikäläiseen tapaan kohdatessa rupatella niitä näitä ja pitkään.  Toisin sanoen evankeliumilla on kiire.  Meillä Euroopassa ja Pohjolassa on ollut oma aikamme, nyt on Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan miljoonakansojen vuoro kuulla evankeliumi.

 

”Kun tulette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: Rauha tälle kodille!”  Siellä on ihmisiä, jotka kaipaavat ja tarvitsevat rauhaa ja teillä on tarjota se.  Jeesus sanoi: ”Rauhan minä annan teille, minun rauhani, sen minä annan teille.  En sellaista rauhaa, jonka maailma antaa.” (Joh 14:27)  Raamattu sanoo: ”Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä:” (Room 14:17)  Ei tule vanhurskaus eli Jumalalle kelpaaminen omilla suorituksilla, eikä rauha eli hyvä olo ja ilo yrittämällä ja käskemällä, vaan ne annetaan lahjaksi  Jumalan valtakunta joko otetaan vastaan tai ei oteta vastaan.  Ihminen, joka ottaa vastaan lähettilään, ottaa vastaan lähettäjän ja hänen sanomansa.  Hän saa sielulleen rauhan.  Hän saa sellaisen hyvän mielen ja ilon, että tarjoaa ylöspidon hyvän sanoman tuojille ja varustaa heidät jatkamaan matkaa.  Kun sydän avautuu evankeliumille, avautuu kukkaro Jumalan valtakunnan työlle.  Minulla on paljon yli oman tarpeen ja voin siksi antaa tarvitseville.  Uhristahan puhutaan vasta sitten, kun tingin jostakin omastani voidakseni antaa.  Ja kristitty antaa erityisesti Jumalan valtakunnan työlle, koska sillä on sekä ajallinen että ikuinen merkitys.

 

Entä ne, jotka eivät ota vastaan.  Raamattu sanoo: Jumalattomilla ei ole rauhaa.  Se ilmeisesti tarkoittaa, ettei tässä eikä tulevassa elämässä.  Mutta hekin aina kuitenkin tulevat tietämään, että Jumalan valtakunta oli heitäkin lähellä.

 

”Menkää, minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle.”  Suuri klassikkokirjailija sanoi kerran: Ellemme ota Jumalaa lukuun, kuulumme susien sukuun.  Jos kerrot ihmiselle, että hän polveutuu eläimestä, älä ihmettele, jos hän pian käyttäytyy kuin eläin.  Ehkä suurin syy siihen, että ihmiset eivät halua uskoa Jumalaan, on se, että he eivät halua kenenkään sanovan, mikä on oikein ja mikä väärin, vaan he haluavat päättää itse.  Usko Jumalaan asettaa ihmisen vastuuseen ja opettaa rajat.  Meidät yllättää tieto siitä, että kristityt ovat maailman suurin vainottu vähemmistö.  Keskimäärin 480 kristittyä kuolee joka päivä marttyyrina.

 

Kun kolmas lukuvuosi on lopuillaan, oli Jeesuksen aika täyttynyt.  Hän kulki kärsimyksen kautta ristin kuolemaan ja ylösnousemukseen ja palasi Isän luo, sinne, mistä oli tullutkin.  Raamattu opettaa, että hän kuoli meidän tähtemme ja puolestamme.  Jumala siirsi syntimme Jeesukseen ja Jeesus kärsi sen rangaistuksen, minkä me synneillämme olemme ansainneet.  Raamattu sanoo tätä sovitukseksi.  Ihmisten kesken voimme sopia, Jumalan edessä tarvitsemme sovittajan.  Herättämällä Jeesuksen kuolleista Jumala hyväksyi uhrin puolestamme ja avasi tien iankaikkiseen elämään.  Samalla tavalla Jumala herättää meidätkin kerran.  Sitä merkitsee Jumalan valtakunnan pysyvyys ja se, että kuulumme Jumalalle.  Isä tahtoo koota kaikki lapset kerran kotiin.  Raamattu kertoo, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi yhtaikaa yli 500 veljelle.  Joukko oli kolmannen lukuvuoden lopulla siis kasvanut jo satoihin.  Tervetuloa mukaan Jeesuksen tiimiin.

 

Keijo Rainerma