SUURI KYSYMYS TULEVAISUUDESTA ON RATKAISTU

Suuri kysymys tulevaisuudesta on ratkaistu

Evankeliumi Luukas 24:36-49

Kevät tulee meistä huolimatta ja meistä riippumatta.  Siihen eivät vaikuta, eivätkä sitä estä maailmanpolitiikan tuulet, taantuma, pörssikurssit tai puolueiden kannatusprosentit.  Kevät on suuremmassa kädessä.  Se julistaa uutta elämää ja liittyy näin ylösnousemuksen todistajiin.  Meille julistavat sekä luonnonkirja että Jumalan kirja.

Ajatelkaa, jos emme vielä koskaan olisi nähneet kevään koittavan!  Talvella kevään uskominen olisi meille ylivoimaista.  Jeesuksen ylösnousemus on laatuaan tähän asti ainoa ja ainutkertainen tapaus.  Raamatun ja uskomme mukaan vastaavaa tulee tapahtumaan runsain määrin tulevaisuudessa, muttei niiden aika ole vielä tullut.  Historialle on luonteenomaista se, että jokainen asia tapahtuu joskus ensimmäisen kerran, olkoonkin, että historia toistaa itseään.  Mutta koska toistaiseksi ylösnousemustapauksia on vain yksi, sen uskominen todeksi on vaikeaa.  Vaikeaa se oli heillekin, jotka omin silmin näkivät ylösnousseen Jeesuksen ja saattoivat koskettaa häntä, vaikka he olivatkin runsaan kolmen vuoden aikana nähneet monen selittämättömän ihmeen tapahtuvan.

Vietämme sotilaskodin kirkkopyhää.  Sotilaskotitoiminta täytti viime vuonna 90 vuotta.  Onnittelut!  Varusmiespalvelusyksikössäni Vekaranjärvellä tutkittiin sotilaskodin merkitystä varusmiespalvelustaan suorittaville.  Sotilaskoti –lehdessä Kankaanpäässäkin toiminut kenttärovasti Vesa Aurén selvitti kyselyn tuloksia.  ”Paikka, jossa saa omaa rauhaa”, oli yksi merkittävä palaute.  Rauhan toivotuksen sanoo Jeesus opetuslapsilleen järkyttävien ja hämmentävien tapahtumien jälkeen.  ”Rauha teille.”

Silloin tällöin poikkean syömässä lounasta Fantaciassa.  Huolimatta siitä, että paikan nimi on ”mielikuvitusmaailma”, saan siellä oikean vatsani täyteen oikeaa ruokaa ja olo on kylläinen pitkän aikaa.  Opetuslapset ovat kertoneet Luukkaalle, että he luulivat näkevänsä aaveen (fantasma) tai, niin kuin useimmissa käsikirjoituksissa, henkiolennon (pneuma), kun ylösnoussut Jeesus ilmestyi heille.  Opetuslapset eivät odottaneet tällaista.  Toisten kertomuksen perusteella he olivat sanoneet ”Herra on todella noussut kuolleista”, mutta sehän oli vain sanoja.  Nyt Jeesus oli siinä.  Näky ei ollut vain tunne-elämältään herkimmän, vaan he kaikki näkivät saman.  Pelko on ihmisen luonnollinen reaktio yliluonnollisen edessä.  Heillä on - onneksi - sama lausumaton kysymys kuin meilläkin: onko tämä todellista, totta, oikeaa?  Jeesus tuntee epäilykset.  Ole lohdutettu sillä, että Jeesus osaa hoitaa niin epäilykset kuin epäilijänkin.  Ei peli siksi ole menetetty, että sinun on vaikeaa uskoa.

Meille, lihaa ja verta oleville ja Raamatun mukaan synnin orjille, ei riitä lunastuksen periaate, vaan me tarvitsemme todellisen Lunastajan, joka maksaa hinnan ja ostaa syntiset vapaiksi.  Ihmisten kesken voimme sopia vääryytemme ja laiminlyöntimme, mutta Jumalan edessä tarvitsemme todellisen Sovittajan.  Kuolevalle ei riitä ylösnousemuksen idea ja ajatus siitä, että hän elää lapsissaan ja jonkun muistoissa.  Hän tarvitsee todellisen kuoleman voittajan ja varmuuden siitä, että Jumala herättää hänetkin kerran samalla tavalla ja hän saa olla siellä, missä ylösnoussut Herramme jo on.  Ei ole kysymys siitä, että Jeesuksen rakkauden oppi jäi elämään, vaan siitä, että Jeesus elää.  Jopa kirkastetulla ylösnousemusruumiilla on fyysinen puolensa, persoonalla on ilmiasunsa.

Se on minusta yllättävää, että Jeesuksen käsissä ja jaloissa näkyvät yhä naulojen jäljet.  Ne pysyivät siis Jeesuksen ylösnousemusruumiissakin ja Raamatusta luemme, että ne ovat hänellä taivaassakin.  Taitavatkin olla siellä ainoa asia, mikä on ihmisten tekemää!  Ne ovat kuitti, joka säilytetään kalliista maksusta.  Olet ostettu kalliisti Jeesuksen verellä.  Voit olla haukuttu, syrjitty ja sorrettu, mutta älä koskaan unohda sitä, kuinka arvokas olet.  Naulojen jäljet Vapahtajassa nostavat ihmisen arvon ja tekemisiin perustuvan tasa-arvokeskustelumme aivan uudelle tasolle.  Naulojen jäljet Jeesuksessa muistuttavat, mistä me taivaassa oikein ylistämme.  Emme ihmisen ja Jumalan hyvästä yhteistyöstä, vaan Jeesuksen täytetystä työstä.

Meitä koskee Raamatun lupaus: ”Hän muuttaa meidän ruumiimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi.” (Fil 3:21)  Se kirkastunut uusi ylösnousemusruumis, jonka Jumala meille luo, poikkeaa Jeesuksen ylösnousemusruumiista siinä, että vain Jeesuksella on haavojen arvet.  Meidän haavamme ja arpemme, sairautemme, vikamme ja vammamme ovat taivaassa poissa.  Ajatelkaa mikä sanoma tässä on meille kaikille, jotka joka tapauksessa vanhenemme ja rappeudumme.

Herättääkseen seuraajiaan uuteen todellisuuteen Jeesus pyytää syötävää.  Hän saa palan paistettua kalaa ja syö sen iloisten ja ihmettelevien katseiden edessä.  Ainakin meille, jotka mielellämme syömme hyvää ruokaa ja herkuttelemme, avaa tämäkin tieto jotakin siitä, mitä taivaallinen ylistys oikein tarkoittaa: Myös ylösnousemusruumis nauttii ruoasta.  Virsi sanoo: ”On taivaan herkut varustettu.”  Siis taivaallisen hyvää, mutta ilman lihomisen murheita!  Ylistys taivaassa ei olekaan pelkkää kuorotoimintaa, vaan tarkoittaa kaikkea sitä, missä nautimme Jumalan hyvistä lahjoista ilman, että tuo nautinto turmelee nauttijaansa ja aiheuttaa pienintäkään huolta.   

Ajatelkaa, miksi luonnonvalinta olisi kehittänyt ihmiselle aistit kokea värit, maut, seksuaalisen nautinnon ja soinnut.  Eihän niitä varsinaisesti tarvita mihinkään.  Ihmissuku voi lisääntyä ilman seksinautintoakin, energian tarpeen voi tyydyttää ilman makujakin, värisokeatkin tulevat toimeen ja mihin sävelkorvaa tarvitaan.  Jumala ne loi ihmiselle, koska halusi luotunsa nauttivan keväästä, kalasta, rakastumisesta ja musiikista.

Ylösnousseen Jeesuksen näkeminen, koskeminen ja läsnäolo hälventävät pelon ja kauhun.  Mielen täyttävät ilo ja ihmettely.  Voi kuinka mustuneet mielemme ja sairaat sielumme kaipaavat ja tarvitsevatkaan Hengen kevättä, pääsiäisen iloa, sitä, että ylösnoussut Jeesus tulee meille henkilökohtaisesti todelliseksi.  Jokaista uuvuttavat omat ja lähipiirin huolet.  Ulkoapäin mielemme mustaavat uutisten, otsikoiden ja juttujen tulva, joissa paha olo purkautuu toisten epäonnen ja vikojen vahingoniloisena retosteluna.  Mielellämme ostamme ja uskomme kurjuusuutisia toisista, koska se helpottaa omaa pahaa oloamme.  Pian tunnemme kuitenkin kahlaavamme uuvuttavassa mönjässä kuin vesilinnut öljyn saastuttamalla lahdella.  Ei nouse mieli lentoon eikä ole näköaloja, kunhan jaksaisi yhden päivän.  Miten on toisenlaista ”Jeesuksesta virtaileva rauhan ja tyven puhdas ilma”.  Vuosien pettymysten, tukahdutettujen tunteiden, nieltyjen loukkausten ja koko pahan olon padot ja jäät purkautuvat ja sulavat pois, kun ”lounatuuli hiljaisena Eedomista puhaltaa” (virsi 105).  Taakat tunnolta kirpoavat ja saamme vapaina hengittää Jumalan uuden kevään ilmaa.  Osaamme ja saamme iloita ja ihmetellä.

Kun perimmäinen ja suuri kysymys ihmisen pitkäntähtäimen tulevaisuudesta on saanut ratkaisun, korostaa Jeesus vielä kahta asiaa.

Ensinnäkin ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen oli osa Jumalan ikiaikaista pelastussuunnitelmaa, joka on kirjoitettu jo Moosekseen, profeettoihin ja Psalmien kirjaan.  Uusi testamentti lainaa kaikkia Vanhan testamentin kirjoja, Esterin kirjaa lukuun ottamatta ja osoittaa, kuinka Jeesus on kirjoitusten täyttymys.  Suuri suunnitelma sulkee sattuman pois.  Sinunkin elämäsi palalle on oma paikka.  Hän joka huolehtii taivaan linnuista ja pään hiuksista, turvaa Sinun matkasi perille saakka.  Miksi enää harhailisit vierailla teillä ja tuhlaisit elämää pilkkaajien pöydissä?

On ihmeellistä, kuinka Jeesus avaa seuraajiensa mielet ymmärtämään Raamatun kirjoitukset.  ”Minun jumalani” paikalle tuleekin Raamatun Jumala ja mitä enemmän opimme tuntemaan Häntä, sen enemmän tunnemme itseämme.  Emme rakenna enää itsemme, vaan Jumalan sanan varaan.  Rohkenemme uskon ja elämän kysymyksissä sanoa: ”Näin on kirjoitettu.”

Toisekseen kaikki evankeliumit päättyvät pääsiäiskertomuksiin ja siihen, kuinka Jeesus lähettää seuraajansa julistamaan evankeliumia, saarnaamaan parannusta eli kääntymistä Jumalan puoleen ja syntien anteeksiantamista.  Ei sitten muuta.  Kaupungissa nimeltä Jerusalem Jumalan pelastusteot tapahtuivat: siellä sovitus, ylösnousemus, Jeesuksen taivaaseen palaaminen, siellä helluntai ja sieltä alkoi lähetystyö ja sinne se myös kerran päättyy, kun Herra itse palaa.  ”Te olette tämän todistajat.”  Alkaen Jerusalemista – Kankaanpäähän ja kaikkialle.

Evankeliumi Jeesuksesta levisi nopeasti.  Suuri asia valtasi heidät.  Kaikkien tuli saada kuulla ihmeellinen sanoma mieluummin silminnäkijöiden itsensä kertomana.  Mutta apostolit eivät ehtineet kaikkialle.  Siksi avaintodistajien todistus oli kirjoitettava muistiin.  Tarvittiin kokonaan uusi kirjallisuuden laji: evankeliumit.  Valtaosan asioista me uskomme toisten kertoman perusteella.  Kiitämme Jumalaa ylösnousseen todistajista.  Jos marssittaisimme heidät Uuden testamentin lehdiltä oikeussaliin ja antaisimme kullekin 15 minuuttia aikaa todistajalausuntoon, saisimme kuulla 129 tuntia silminnäkijätodistuksia.  Kuka poistuisi epäillen salista?

Sodankäyntiä evankeliumin julistaminen on.  Taistelu käydään sieluista.  Herramme ei etsi kannattajia, vaan seuraajia.  Maa –niminen planeetta on noussut kapinaan Luojaansa vastaan eikä evankeliumi ole ihmisen mielen mukaista.  Herra kutsuu ennen muuta paimenet taistelemaan ”sen uskon puolesta, joka pyhille kerta kaikkiaan on annettu” ja suojaamaan ja ruokkimaan seurakuntaa.  Kun paimenta lyödään, tukee seurakunta puolestaan paimentaan ja kaikki ovat kutsutut rukoilemaan, todistamaan ja rakastamaan.  Onneksi omassa voimassa ei tarvitse olla liikkeellä.  Voima, Pyhän Hengen voima annetaan korkeudesta.

Aika on osoittava, kenen rakennus kestää.  Mutta Jumalan aika ei ole sama kuin meidän aikamme.  Paholaisen yksi suurimmista kiusauksista on kärsimättömyys.  Aikakin on Jumalan luoma ja hänen palvelijansa.  Älä ole malttamaton.  Jumala ei ole myöhässä.  Nyt on Kristuksen uskollisen seuraamisen ja hänestä todistamisen aika.  Voitot lasketaan myöhemmin.

Koska Herra itse on näin käskenyt, saarnaan minäkin suuressa ja rakkaassa Jeesus –nimessä: tehkää parannus.  Ei tule enää jatkaa välinpitämättömänä entistä jumalatonta elämäntapaa, vaan on otettava vastuu, kaduttava vääriä valintojaan ja käännyttävä Jumalan puoleen. Koska meillä on Jeesuksen tähden armollinen Isä taivaassa, julistan syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä.