MITÄ AJATTELIT TEHDÄ ELÄMÄLLÄSI?

Sinulla on yksi elämä.  Mitä ajattelit tehdä sillä?  Ihmisiä, jotka ovat innostuneita urheilusta tai laulajasta, sanotaan faneiksi.  Jos joku toimii innostuneesti uskon asiassa, häntä sanotaan fanaatikoksi.  Eräs mies käveli kesäfestareilla kantaen julistetta ”olen hullu Kristuksen tähden”.  Ihmiset hymyilivät säälivästi hänelle, mutta vakavoituivat, kun lukivat hänen selkäpuoleltaan sanat: ”Kenen hullu sinä olet?”

Tämän kirkkovuoden sunnuntain, 6. helluntaista, teema on Apostolien päivä.  Uuden testamentin alkukielestä kreikasta johtuva sana apostoli merkitsee edellä lähetettyä, sanansaattajaa, lähettiä.  Jeesus kutsui ja asetti 12 apostolia tehtävään.  Heidän osansa oli ainutkertainen, mutta lähetystyö jatkuu.  Yhä Jeesus kutsuu seuraajansa ja lähettää heidät suurenmoisen sanoman kanssa.

Jos ajattelit käyttää elämäsi omaisuuden kartuttamiseen tai itsesi toteuttamiseen, unohda kokonaan tämä juttu.  Mutta jos kysyt, mitä voin tehdä ihmisten hyväksi, kuuntele lisää.  Jos uskallat ajatella, että kenties Jumalalla, joka on elämän lahjan sinulle antanut, on jokin suunnitelma elämääsi varten, pysähdy ja mieti ennakkoluulottomasti juuri nyt.  Luukas kertoo evankeliumissaan, että ennen apostolivalintaansa Jeesus oli koko yön rukoilemassa.(Luuk 6:12)  Rukoile sinäkin ja kysy: Mitä tahdot Jeesus, että elämälläni tekisin?  Jos Sinä tahdot elämäni ja Sinä voit käyttää sitä johonkin merkittävään tarkoitukseen, aavistan, että mikään muu tarkoitus ei voi koskaan sieluani tyydyttää.

Opetuslapsijoukko oli hyvin tavallisia ihmisiä.  Jaloimmat heistä olivat naisia, joista evankeliumit puhuvat kauniisti ja joiden joukosta tulivat myös ensimmäiset Jeesuksen ylösnousemuksen todistajat.  Opetuslapset olivat uusia ihmisiä vanhoissa ympyröissä, sillä valtaosa heistä eli perheensä parissa entisissä tehtävissään.  Uutta oli se, että nyt he olivat Jeesukseen uskovia.  Kokonaan uutta oli tullut heidän elämäänsä ja sen seurauksena he olivat muutosvoima myös ympäristössään.

Miksi ihmeessä kaikkien on saatava kuulla evankeliumi?  Koska se on ainoa, joka muuttaa tämän mielettömän maailman mielekkääksi ja antaa elämälle tarkoituksen ja päämäärän.  Ilman Raamatun ihmeellistä pelastussanomaa jatkuu katkeamaton lähetysten virta synnytyslaitoksilta haudankaivajille vailla mieltä ja tarkoitusta.  Jeesukseen on elämän ja historian koordinaattiristi asetettava, muutoin on harhailu loputonta ja lopulta kaiken ylle laskeutuu kosminen äänettömyys ja suuri kysymysmerkki.  Vain Raamatussa puhuva Jumala voi vastata mielemme rauhoittavasti suuriin kysymyksiimme: Mistä tulen, miksi täällä olen ja mihin täältä menen?  Syntiinlankeemuksen jälkeen maailma on ollut täynnä ongelmia, jotka vain pahenevat.  Ilman Jeesusta olemme osa ongelmaa, mutta usko Jeesukseen tuo muutoksen elämäämme ja meistä tulee osa ongelman ratkaisua.  Mutta siitä ei ole syytä vain puhua, vaan sen täytyy myös tapahtua.

Huomiota kiinnittää se, ettei 12 apostolin joukkoon valittu yhtään naista.  Tämä tuntuu loukkaavan nykyistä tasa-arvoajatteluamme, joka näkee tasa-arvon toteutuneen silloin, kun kaikilla on mahdollisuus samoihin tehtäviin.  Valintaa tehdessään rakkauden Herra ei varmasti olisi mukautunut mihinkään oman aikansa vääryyteen, kuten naisen syrjimiseen.  Siksi alun alkaen kristityt ovat ymmärtäneet, että Jeesuksen apostolivalinnalla on vaikutuksensa seurakunnan kaitsijan eli pastorin viralle, joka on apostolaatin jatkoa.  Kenties Jeesus tahtoi kunnioittaa luomaansa erilaisuutta.  Niin kuin perheessä, niin seurakunnassakin on äidin virka ja isän virka.  Tässä seurakunta muistuttaa enemmän perhettä kuin yhteiskuntaa.  Jeesuksen yksipuolinen valinta johtui rakkaudesta, arvostuksesta ja kunnioituksesta naista kohtaan, ei niiden puutteesta, mikä kyllä oli tuolle ajalle ominaista.  Emmehän mekään lähetä naisia niin kuin emme lapsiakaan sodassa taistelun eturintamaan, koska rakastamme ja kunnioitamme heitä.  Jeesus tiesi lähettävänsä apostolinsa taisteluun kirkon historian tuntemin seurauksin niin, että 12 apostolista ilmeisesti vain Johannes ei kuollut väkivaltaisesti.  Heidän seuraajansa, tämän päivän pastorit eivät edes tajua, että on käynnissä taistelu ihmisistä ja heidän iäisestä kohtalostaan, puhumattakaan siitä, että heistä olisi itsensä alttiiksi antaviksi taistelijoiksi.  Taistelu on vain siirtynyt parlamentteihin, median kentille ja oikeussaleihin.  Toki tiedämme sen, että nykyisinkin monet pastorit ja piispat ovat vainottuina johtaessaan seurakuntiaan ja pitäessään kiinni raamatullisesta uskosta ja elämästä ja Kristus-todistuksesta.

Apostoleiksi valitut ei ollut lupaava joukko.  He tuskin olisivat valinneet toisiaan.  Matteus oli ollut Rooman miehitysvallan kuuliainen virkamies.  Jeesuksen yksinkertainen kutsu ”seuraa minua” teki Leevi Alfeuksen poikana tunnetusta Matteuksesta opetuslapsen ja hän järjesti suuren juhlan, johon kutsui kaltaisiaan juutalaisten halveksimia publikaaneja ja syntisiä.  Ilmeisesti Matteuksella oli mielessään, että kaveritkin saisivat kuulla Jeesuksen kutsun.  Simon Kananeus eli Kiivailija puolestaan kuului roomalaisvastaisiin vapaustaistelijoihin.  Vapaan maan vapaat kansalaisetkin voivat olla orjia, synnin orjia.  Nyt annettiin Simonin käsiin Kristuksen vapauden lippu.  Se merkitsee sitä, että ihminen vapautetaan vihan ja väkivallan orjuudesta ja sisäisen vapautumisen kautta toteutuu yhteiskunnallinen vapautuminenkin.  Vapaus, veljeys, tasa-arvo, demokratia ovat kristinuskon myöhäsyntyisiä kukkasia, jotka herkästi paleltuvat synti-itsekkyyden kylmissä tuulissa.

Usein he eivät ymmärtäneet alkuunkaan Jeesuksen puheita.  Alituiseen he pyysivät Jeesusta selittämään.  Kun Jeesuksen vihamiehet uskoivat niin vakaasti Jeesuksen lupaukseen ylösnousemuksestaan, että pyysivät roomalaisia sotilaita vartioksi haudalle, apostolit eivät aluksi uskoneet vielä silloinkaan, kun ylösnousemus oli jo tapahtunut.  Tuomaan epäily on Raamatussa vahvimmin kuvattu.  Hän edellytti epäämättömät todisteet silmissään ja kourissaan ennen kuin uskoi Jeesuksen ylösnousemuksen todeksi, mutta kun sai ne, sitten uskoi vakaasti ilmeiseen marttyyrikuolemaansa asti.

Voiko aikuisuuteen ehtinyt ihminen ja elämä enää muuttua?  Salaisuus on tässä: ”Jeesus asetti kaksitoista olemaan kanssansa ja lähettääkseen heidät saarnaamaan.”  Kolme vuotta keskeytymätöntä yhdessäoloa.  Kukaan ei voi olla Jeesuksen ja hänen ystäviensä seurassa edes yhtä vuotta – kolmesta puhumattakaan – muuttumatta.  Ihmeellistä on se, että Raamatun lupausten mukaan mekin voimme olla Jeesuksen seurassa.  Jeesus on luvannut olla siellä, missä hänen nimessään kokoonnutaan yhteen, rukoillaan,  evankeliumia julistetaan, ehtoollista vietetään ja uskovaiset otetaan vastaan.  Etkö haluaisi lähteä Jeesuksen ja hänen ystäviensä seuraan?

Esille ja johtamaan pyrkivä Pietari oli kuin tuuliviiri, epävakainen ja tempoileva.  Kuinka ihmeessä hänestä voisi koskaan tulla hengellinen johtaja ja kristillisistä periaatteista kiinni pitävä kallio.  Mutta tämän nimen Jeesus antoi Simonille ja samalla henkilökohtaisen näyn ja kasvuohjelman.  Hän sai toivon muutoksesta.  Jeesus ikään kuin suuren kuvanveistäjän tavoin talttasi heistä pois sen, mikä ei ollut kristittyä eikä näyttänyt apostolilta.  Simon Pietarista tuli vähemmän Simon ja enemmän Pietari.  Aluksi Simon oli miekkaan tarttuja ylivoimaisen joukon edessä, mutta moraalinen pelkuri kieltäessään teinitytön edessä edes tuntevansa Jeesusta.  Kallio oli vielä savea.  Mutta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen 50 päivää myöhemmin Pietari saarnaa tuhansille ja käy tietä, joka johtaa marttyyrikuolemaan 30 vuotta myöhemmin.  Raamatun kirjoituksista kristityt saavat tietää, ettei olisi Pietaria ilman veljeään Andreasta.  Pietari saarnasi suurille joukoille.  Andreas puolestaan teki henkilökohtaista lähetystyötä.  Hän se toi veljensäkin Jeesuksen luo.  Monet uskovaisiksi itseään sanovat antavat mieluummin 100 euroa lähetystyölle kuin kertovat evankeliumin epäuskoiselle perheenjäsenelleen tai kutsuvat työkaveriaan hengelliseen tilaisuuteen.

Apostolien joukossa veljekset Jaakob ja Johannes ovat oma lukunsa.  Veljesten luoteesta vai mistä lie johtunut, että Jeesus antoi heille nimen Boanerges, rajuilma tai ukkosenjylinän pojat.  Jaakobin osaksi tuli apostoleista ensimmäisenä kärsiä marttyyrikuolema uskonsa tähden v. 41 Jerusalemissa.  Johannes ilmeisesti toimi apostoleista kaikkein myöhempään ja välitti meille evankeliumin, kirjeensä ja Ilmestyskirjan.  Marttyyrit ja haihattelijat eivät kasva samasta puusta.  Sinun voi olla helppoa osoittaa uskovaisissa vikoja ja luonteen heikkouksia ja voit olla heidän kanssaan eri mieltä joistakin kysymyksistä, mutta haihattelijoiksi et voi heitä kutsua.  He ovat valmiit kärsimään raamatullisten periaatteidensa vuoksi aikana, jolloin kaikki arvot näyttävät olevan kaupan.  He pyytävät anteeksi ja sopivat asioita, joista vain heidän omatuntonsa ja Jumala on tietoinen.  He tekevät hyvä ja ovat valmiit uhrauksiin ilman, että heillä olisi sellaisiin mitään velvollisuuksia. 

Apostolien erityistehtäväksi tuli välittää meille Jumalan sana Uuden testamentin pyhissä kirjoituksissa.  Lähetystyö kuitenkin jatkuu.  Meidän tehtäväksemme on tullut välittää sanoma Jeesuksesta eteenpäin ja erityisesti sinne, missä evankeliumia ei ole vielä kuultu.  Siksi kaikki kristityt ovat mukana lähetystyössä joko lähtijöinä tai lähettäjinä.  kristittyjen ei tarvitse keksiä asioita, joita muille kertoisivat.  Sanoma on annettu jo.  Meidän ei tarvitse keksiä elämämme suurinta tarkoitusta, saamme lukea sen Kirjojen kirjasta.

Kun Jeesus kutsuu seuraajakseen, hän kutsuu myös edustajakseen.  Ensin kohtaat taistelun siitä, lähteäkö seuraamaan Jeesusta vai ei.  Jokainen uskon lahjan saanut kohtaa myös kamppailun siitä, elääkö vain itselleen vai elääkö Kristukselle viemällä todistuksen Jeesuksesta ja kutsun esim. kirkkoon tutulleen ja ystävälleen.  Suurta elämässä ei ole koota, omistaa ja kuluttaa, vaan antautua suuremman palvelukseen.  Saadaanko sinun nimesi liittää Jeesuksen todistajien ketjuun?  Ellei, joku voi jäädä vaille sitä siunausta, mikä Jumalan suunnitelmissa juuri Sinun oli määrä hänelle välittää.