Kuinka meille käy temppelissä?

 

Keijo Rainerman rippisanat 1. paastonajan sunnuntain messussa Kankaanpään kirkossa 1.3.2009



Kuinka meille käy temppelissä?


”Herra, minä rakastan temppeliäsi, sinun kirkkautesi asuinsijaa.” Psalmi 26:8  Olkoon tämä Päivän tunnussana tänään aloituksemme.

Rakkaus Jumalaan tekee hänen temppelinsä rakkaaksi.  Ne, jotka eivät tapaa tulla kirkkoon, saavat elää kohtuullisen rauhassa ja varsin tyytyväisenä itseensä.  Mutta kuinka käy niiden, jotka tulevat kirkkoon, vaikka tavan vuoksi, niin kuin Herrastamme sanotaan, että Jeesus meni tapansa mukaan synagoogaan?

Temppelissä, Jumalan kirkkauden asuinsijassa käy samoin kuin käy kevätauringon kirkkaudessa: huoneissamme alkavat pölyt ja liat näkyä, ja me kun luulimme olevan aivan siistiä ja puhdasta.  pelästyttää Jumalan sana tämän sunnuntain Vanhan testamentin tekstistä: ”Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne, ne ovat aina silmissäni.” (Jes 1:16)

Silloin tulee ajankohtaiseksi tänään vietettävän seurakunnan naistenpäivän aihe: Sydämen siivous.  Ei jouda, eikä ole enää haluakaan käsitellä muiden lankeemuksia, kun omassa parannuksessa on täysi työ.  Lisäksi tulee omalletunnolle vielä tämäkin:  Kun sinua on kohdeltu rakkaudettomasti ja epäoikeudenmukaisesti muiden taholta, huomaat siitä vihoitelleesi ja olleesi katkera.  Tällä katkeruuden synnillä on tuhoisat seuraukset.  Kun emme kykene muuttamaan olosuhteita, meidät itsemme kutsutaan muuttumaan.

Niin kuin kevätauringon kirkkaudella on kevään lupaus, on Jumalan kirkkauden läpivalaisulla tämä lupaus:  ”Minkä valo paljastaa, sen Jeesuksen veri puhdistaa.”  Miksi enää katkeruuttasi ja muita syntejäsi peittelisit ja hellisit?  Jeesus on kaikki syntisi sovittanut.  Saat huutaa Jeesusta avuksesi.  Tämän sunnuntain latinankielinen nimi on ”Invocavit”.  Nimi ”hän huutaa minua” tulee tämän sunnuntain psalmiantifonista (Psalmi 91:15): ”Kun hän huutaa minua, minä vastaan.”