
Saarna messussa Kankaanpään
kirkossa 10.1.2010 1.sunnuntainaloppiaisesta
Evankeliumi:Matt 3:13 - 17
KASTEEN LAHJA
Kysymys: Oletko
kristitty? Vastaus: Olen. Kysymys 2: Millä perusteella sinua sanotaan
kristityksi? Vastaus: Olen kastettu Jeesuksen nimeen, jonka myös
uskon ja tunnustan Herrakseni ja Vapahtajakseni. Näin alkaa kristinoppi-osa siinä Svebiliuksen
katekismuksessa, jota katekismuksista kauimmin on tässä maassa luettu ja joka
ilmeisesti voimakkaimmin on vaikuttanut suomalaisten ja siten koko maamme
elämään.
Reilusti kristitty
Vastikään olemme kuulleet
jouluevankeliumin suuren ilosanoman: ”Teille on syntynyt Vapahtaja, joka on
Kristus, Herra.” Montako joulua tarvitaan ennen kuin rohkenet ottaa tosissasi
ja itseäsi tarkoittavaksi tämän sanan? Koska
kristitty on se, joka on kastettu kristillisellä kasteella ja joka uskoo ja
tunnustaa Jeesuksen Herrakseen ja Vapahtajakseen, niin voinenko sanoa, että
jumalanpalveluksemme on kristittyjen juhla!
Jos joku tuntee olevansa ulkopuolinen, tulit kuitenkin – Jumalan
johdatuksesta – hyvään paikkaan ja kutsumme sinua mukaan Jumalan kansan
juhlasaattoon.
Voivatko suuret asiat olla
näin yksinkertaisia? Tämä on. Kristillinen kaste ja usko Jeesukseen tekevät
sinusta kristityn.
Ehkä tunnet ujoutta ja
arkuutta omistaa kristityn nimeä, koska koet, ettei elämäsi ja käytöksesi ole
sellaista, kuin kristityllä tulisi olla.
Yllätytkö jos sanon, että näin tosi kristityt juuri tuntevat. Oma keskeneräisyyden, vianalaisuuden, suorastaan
syntisyyden tunne on vahvasti kristillinen kokemus. Jeesuksen tunnustaminen Herraksi tarkoittaa
juuri sitä, että kristitty haluaa elää Jumalan tahdon mukaista elämää sillä
tavalla kuin Raamattu opettaa. Kristitty
suree sitä, että hänen tunnustamansa usko Jeesukseen ja se, kuinka hän elää,
ovat etäällä toisistaan. Kristitty
ymmärtää, että teot kertovat ihmisestä enemmän kuin sanat.
Mitä totuudellisemmin
uskovainen tulee itsensä tuntemaan, sitä enemmän hän tarvitsee Jeesusta,
syntisten Vapahtajaa. Kristitty ei siten
itse armahda itseään ja anna itselleen anteeksi. Hän turvautuu Jeesukseen, joka on kuollut
hänen syntiensä vuoksi ja sovittanut hänet Jumalan kanssa. Kun synnitön Jeesus meni kasteelle, hän jo
siinä otti kantaakseen ihmisten synnit ja vihkiytyi Vapahtajan tehtävään. Kristitty ei etsi toisten ihmisten
hyväksyntää, vaikka onkin halukas pyytämään heiltä anteeksi ja korjaamaan pahat
tekonsa. Uskovaiselle tärkein kysymys
on: Hyväksyykö Jumala minut? Ja siihen
kysymykseen Raamattu sanoo: ”Hän on
kaikkien ihmisten Vapahtaja, varsinkin uskovien.” (1 Tim 4:10)
Ethän kuitenkaan sekoita
kahta asiaa: tulla kristityksi ja elää kristittynä. Jos kysyt, olenko naimisissa, voin selkeästi
ja iloisesti vastata: Olen. Jos kysyjä
jatkaisi, oletko hyvä aviomies, joutuisin vastaamaan: Haluaisin olla ja
rouvakin toivoisi, että olisin parempi kuin olen. Sama koskee kristillisyyttä. Kastettuina ja Jeesukseen turvautuvina,
saamme selkeästi ja iloisesti tunnustaa: Olen kristitty. Kysymys siitä, millainen kristitty olet, saa
meidät hiljaiseksi ja nöyräksi ja aikaisempaa ahkerammin laittamaan kädet
ristiin, tarttumaan Raamattuun, lähtemään seurakunnan kokoontumisiin oppimaan
sitä, kuinka kristittynä eletään, osallistumaan ehtoolliselle ja arkielämän
keskellä kysymään, mikä on Jumalan tahto.
Ja silti parhaankin uskontien kilvoittelijan elämä jää puutteelliseksi
ja syntiseksi. Mutta kaikkien syntien
anteeksiantamus, armo ja pelastus, Jumalan lapsen asema, jonka saa lahjaksi
uskomalla Jeesukseen, on täydellinen, riittävä ja kestävä.
Johanneksen kasteesta kristilliseen kasteeseen
Jeesus tuli Galileasta
Jordanille Johanneksen kastettavaksi.
Muinoin oli Israelin kansa 40-vuotisen erämaavaelluksen jälkeen tullut
Jordanille. Virrassa yhdistyivät pelko
ja kaipuu, sillä toisella puolella oli perille pääsy, luvattu maa, joka vielä
oli valloitettava. Tuolloisen kansan
johtajan nimi Joosua on samaa sanajuurta kuin nimi Jeesus. Se merkitsee pelastajaa, Vapahtajaa. Nyt Jordanilta lähti Jeesus valloittamaan
kylät ja kaupungit evankeliumilla ja vielä jatkuu lähetystyönä koko maailman
valloitus.
Tulemalla Johannes Kastajan
kastettavaksi, ihmiset ilmaisivat haluavansa tehdä parannuksen synneistään ja
elää kasteesta eteenpäin oikein. Samalla
Johanneksen kaste viittasi tulevaan kristilliseen kasteeseen, joka tuli
mahdolliseksi Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Ennen taivaaseen paluutaan Jeesus asetti
kristillisen kasteen. Siinä meille
lahjoitetaan Kristuksen sovitustyön tuoma pelastus ja osallisuus ylösnousemukseen
ja iankaikkiseen elämään.
Jeesuksen saamassa
Johanneksen kasteessa oli samat elementit kuin meidän saamassamme
kristillisessä kasteessa: vesi, Jumalan sana ja lupaukset, Pyhä Henki. Älkäämme pitäkö kastettamme pelkkänä
seremoniana. Kasteessa toimii itse
Kolmiyhteinen Jumala ja lahjoittaa suuret asiat.
Kasteen suurenmoiset lahjat
Evankelista kirjoittaa: Kun
Jeesus oli kastettu, taivaat aukenivat.
Sinä isä ja äiti tai kummi ajattelet nyt viime vuonna tai ehkä
aikaisemmin kastettua lasta. Saat ajatella
hänen kohdallaan Raamatun sanoja: ”Taivaat aukenivat.” Ei puutu lapsesi elämästä elämän mieltä ja
näköaloja. Elämä on edessä ja tie avoin
aina Jumalan taivaaseen, iankaikkiseen elämään saakka. Kuinka paljon lapsesi tuleekaan elämän
myrskyjen, harmaan arjen ja epätoivon hetkinä yhtä paljon kuin onnellisina ilon
hetkinäkin, joita ei haluaisi lopullisesti menettää, tarvitsemaan tätä tietoa
ja varmuutta: Olet Jumalan lapseksi kastettu: taivaat sinulle aukenivat! Kerro, kerro se yhä uudestaan hänelle hänen
tärkeimpinä kolmena ensimmäisenä ikävuotenaan.
Kasteessa tapahtui
muutakin. Jumalan Henki eli Pyhä Henki
laskeutui kyyhkysen tavoin hänen päälleen.
Kaste antaa matkaseuran. Kastettu
ei jää elämään ja kuolemaan yksin.
Tämähän se tuleekin jokaisen lapsemme kohdalla kovin tärkeäksi, sillä
seura tekee kaltaisekseen. Tämän
maailman valot kutsuvat houkuttavina ja paljon lupaavina ja monta ystäväksi
ilmoittautuvaa on vetämässä mukanaan onnen ja ilon lähteille, niin kuin
uskotellaan. Nämä lähteet on kuitenkin
pian tyhjennetty ja nuorikin elämä jopa rakkauden valhemaskiin kätkeytyneen
kovan itsekkyyden jäljiltä liattu ja särjetty.
Jumalan Henki johtaa aina oikeaa ja hyvää tietä. Tämä ei tarkoita, että elämä olisi helppoa ja
vailla vaikeuksia. Monesti päinvastoin.
Pyhä Henki johtaa Jumalan
kansan matkaseuraan ja antaa uskon ystäviä, jotka tulevatkin kovin
rakkaiksi. Kristinoppimme toteaa: ”Jos
Pyhä Henki ei saa lapsena kastettua hoitaa Kristuksen yhteydessä, maailman
henki valtaa ihmisen sydämen.” Joku
henki ihmisen aina täyttää. Nyt on
vanhempien ja kummien tärkeä aika huolehtia siitä, että Pyhä Henki saa lasta
hoitaa Kristuksen yhteydessä lukemalla lapselle Raamatun kertomuksia
Jeesuksesta, rukoilemalla hänen kanssaan ja hänen puolestaan ja tuomalla
pienestä pitäen pyhäkouluun, kerhoon ja seurakunnan muihin tilaisuuksiin.
”Taivaasta kuului ääni: Tämä
on minun rakas Poikani.” Mitä kaste
antaakaan! Itse Jumalan ääni taivaasta:
Tämä Hannu ja Hanna tai mikä hänen nimensä sitten onkin, on minun rakas Poikani
ja Tyttöni! Ei kuulu kastettu lapsi
markkinatalouden rattaisiin tai eri nimisten riippuvuuksien kahleisiin tai
Saatanan ja nihilismin palvojiin – voit itse kuulijani jatkaa luetteloa – vaan
hän on Taivaallisen Isän suuresti rakastama Poika Ja Tytär. Voi olla, että sinulla on antaa
ristiriitaiset ja kylmät lähtökohdat, voi olla, että lapsi ei täytä sinun
toiveitasi, voi olla että ei aina säily hyvät välit, voi olla että hän pilaa
omaa ja toisten elämää ja tuhlaajapojan tavalla etääntyy kauas Jumalasta eikä
piittaa kasteestaan. Mutta muista ja
anna hänen se aina tietää, että pojalla ja tyttärellä on Isä, jonka puolelta
kasteen liitto pysyy voimassa ja joka odottaa tuhlaajaa palaamaan kotiin. Tämä yksi sana, jolla suuri Vapahtajamme
ottaa tuhlaajan vastaan, antaa jälleen uskon lahjan ja voiman uuteen elämään,
niin, se avaa jälleen taivaan: ”Poikani, Tyttäreni, sinun syntisi annetaan
sinulle anteeksi!”